Mihin arkkitehtia tarvitaan?

2019-01-07T06:44:59+00:00tammikuu 6, 2019|

Menneinä vuosisatoina arkkitehdit olivat rakentamisen moniosaajia. Arkkitehti oli rakennusmestari ja rakennesuunnittelija. Entä nykyään?

Kaikki osaavat suunnitella rakennuksia

Suunnitteluteknologian ja rakennustekniikan kehittyessä arkkitehdin työ on muuttunut. Arkkitehdin, rakennusmestarin ja rakennesuunnittelijan tehtävät ovat nykyään eriytyneet erillisiksi ammateikseen.
Rakennusmestarit ja rakennesuunnittelijat tuntevat rakennustekniikan ja osaavat suunnitella ja rakentaa rakennuksia mainiosti ilman arkkitehtiakin. Eikä talojen suunnittelu ja rakentaminen asiaan perehtyneelle maallikollekaan aivan mahdoton tehtävä ole. Arkkitehti kuitenkin vaaditaan, jos rakennussuunnitelmille halutaan rakennuslupa. Miksi?

Arkkitehti ylläpitää rakennustaiteellista jatkumoa

Ensimmäiset arkkitehdit Suomessa olivat valtion työntekijöitä. Heidän tehtävänsä oli suunnitella julkisia rakennuksia tai tarkastaa rakennusmestareiden tekemät julkisten rakennusten suunnitelmat. Heidän tehtävänään ei ollut valvoa rakennusten teknistä toimivuutta, sen rakennusmestarit kyllä osasivat itsekin, vaan heidän tuli valvoa, että julkinen rakentaminen noudatti haluttua rakennustaiteellista tyylisuuntaa.
Arkkitehdit olivat saaneet koulutuksensa Euroopassa ja heidän piti huolehtia siitä, että Suomen kaupungit rakennetaan klassista eurooppalaista rakennustyyliä noudattaen. Näin arkkitehdit toivat Suomeen uusklassismin ja muut klassisen arkkitehtuurin tyylit. Arkkitehdit vaikuttivat siihen, että suomalaiset kaupungit rakennettiin eurooppalaisten esikuviensa mallin mukaan.
Arkkitehdin perustehtävänä on edelleenkin huolehtia siitä, että Suomalainen rakennettu ympäristö liittyy tyylillisesti johonkin yleisempään ja kansainväliseen kulttuurivirtaukseen. Suuret kulttuurivirtaukset ovat tosin jakautuneet moniksi erilaisiksi trendeiksi, joten arkkitehdin rooli kulttuuristen arvojen vartijana on muuttunut enemmänkin erilaisten kansainvälisten trendien tuntijaksi ja soveltajaksi.

Arkkitehti hallitsee nykyaikaisen suunnitteluteknologian

Eurooppaan rakennettiin myöhäiskeskiajalla goottilaisia katedraaleja, kuten esimerkiksi monille tuttu Duomo Milanossa. Ne kaikki pystytettiin ilman piirustuksia. Koska piirustuksia ei ollut, arkkitehdin oli itse oltava koko ajan työmaalla suunnittelemassa sitä mukaa, kun rakentaminen eteni. Tämä sitoi arkkitehdin työmaalle.
Sitten kehitettiin uusi suunnitteluteknologia: rakennuspiirustus. Kun rakennuksia opittiin piirtämään tarkasti mittakaavaan, rakennustyöt pystyttiin toteuttamaan piirustusten avulla. Arkkitehdin ei enää tarvinnut olla läsnä työmaalla, vaan hän pystyi vastaamaan useamman kohteen rakentamisesta samanaikaisesti. Arkkitehdin työn tuottavuus siis lisääntyi ja arkkitehdin ammatti eriytyi piirustustaidon myötä rakennusmestarin ammatista.
Suunnitteluteknologia on viime vuosina ottanut jälleen uuden kehitysharppauksen. Rakennuksia ei enää piirretä. Rakennukset suunnitellaan nykyään kolmiulotteisesti mallintamalla. Piirustuksia kyllä yhä käytetään, mutta ne ovat vain näkymiä mallinnettuun virtuaaliseen rakennukseen. Mallintaminen on vähentänyt mittavirheitä, määrävirheitä ja suunnitelmien välisiä ristiriitoja. Mallintaminen avaa tietä myös tekoälyn ja robotiikan käyttöön rakentamisessa.
Suunnitteluteknologia kehittyy kaiken aikaa ja arkkitehdin on pysyttävä kehityksessä aktiivisesti mukana.

Arkkitehti tekee eri osapuolten tavoitteista kaikkia tyydyttävän ratkaisun

Rakennukset palvelevat yhteiskuntaa ja mahdollistavat inhimillisen toiminnan ja kehittymisen. Elintavat, kulutustottumukset, elinkeinot ja ammatit muuttuvat nopeaan tahtiin. Kansantalouden tuottavuuden kasvaessa elinkeinot kehittyvät ja ihmisten koulutustaso ja tietoisuus lisääntyvät. Kehityksen myötä rakennuksiin kohdistetaan yhä enemmän ja erikoistuneempia vaatimuksia.
Yksikään ammattiryhmä tai koulukunta ei enää voi yksin sanella mitään rakennustyyppiä ja sen tilaohjelmaa tai rakentamistapaa. Rakennukset on suunniteltava moniammatillisena ryhmätyönä, jossa eri osa-alueille tarvitaan koko ajan uusia erikoistuneita asiantuntijoita.
Nykyään rakennushankkeissa voi olla monta erillistä käyttäjäorganisaatiota, eri viranomaistahoja, useita suunnittelijoita ja useita omistajia. Kaikilla on omat tarpeensa hankkeen suhteen. Arkkitehdin tehtävä on ymmärtää niitä kaikkia ja löytää kokonaisratkaisu, joka tyydyttäisi kaikkia osapuolia. Poissa ovat ajat, jolloin arkkitehti visioi esimerkiksi konserttitalon tai koulurakennuksen alusta loppuun itse.

Arkkitehti puolustaa hankkeissa loppukäyttäjän etua

Rakennushankkeissa voidaan harvoin kuunnella loppukäyttäjää kunnolla. Rakentamista tuntemattomien on vaikeaa hahmottaa hankkeen eri vaiheita ja osata kertoa omista toiveistaan, ellei kukaan kuuntele heitä. Käyttäjän kuuntelu on arkkitehdin tehtävä.
Rakennuttajaa, rakennesuunnittelijaa tai rakennusurakoitsijaa ei välttämättä kiinnosta, miltä ekaluokkalaisesta tuntuu kävellä uuteen kouluun ensimmäisenä koulupäivänä, tai onko viereinen puistomaisema otettu huomioon palvelutalon asunnon ikkunoiden suuntauksessa. Tällaisten asioiden miettiminen on arkkitehdin tehtävä.
Arkkitehdin on hankkeen teknisten ja taloudellisten vaatimusten edessä puolustettava niitä käyttäjiä, joille rakennusta suunnitellaan. Arkkitehti ei voi määrätä budjettia tai kaikkia teknisiä ratkaisuja, mutta arkkitehti voi tehdä parhaansa sen eteen, että loppukäyttäjä saa parhaan mahdollisen rakennuksen.

Arkkitehti ajaa hankkeissa ympäröivän yhteisön etua ja huolehtii rakentamisen ulkoisvaikutuksista

Rakennushankkeet vaikuttavat aina laajasti ympäristöönsä. Rakentaminen ei ole ainoastaan maanomistajan oma asia. Naapurit, ohikulkijat, lähiympäristön asukkaat ja koko rakennusta ympäröivä ekosysteemi joutuvat sopeutumaan uuden rakennuksen tuomaan muutokseen omassa elinympäristössään.
Rakennukset ovat osa ihmisten ja yhteisöjen identiteettiä. Jos rakennus saa ympäröivän yhteisönsä hyväksynnän ja tuen, sen imagoarvo ja merkitys kasvaa huomattavasti. Kaikkien etu on se, että rakennushankkeilla on laaja kannatus. Suosittu rakennus saa enemmän käyttäjiä ja tuottaa omistajalleen enemmän kassavirtaa. Hankkeiden imagoarvo tulee melkein kokonaan niiden arkkitehtuurista. Arkkitehtisuunnittelulla voidaan siksi parhaiten vaikuttaa hankkeiden laajempaan suosioon ja hyväksyntään.

Arkkitehti on palvelija, ei palveltava

Arkkitehdin vaikutusvalta yksittäisessä hankkeessa riippuu arkkitehdin toimeksiantajasta eli tilaajasta. Tilaaja voi antaa arkkitehdille enemmän tai vähemmän vapaat kädet.
Mutta olipa arkkitehdin sananvalta miten suuri tahansa, arkkitehti on kuitenkin aina palvelija. Arkkitehti palvelee käyttäjiä, ympäröivää yhteisöä, luonnonympäristöä ja rakennustaiteen perintöä.
Arkkitehtuuri on aina suurempi, kuin yksittäinen ihminen, ryhmä tai ammattikunta. Arkkitehdit eivät omista arkkitehtuuria eivätkä määrittele sitä. Arkkitehdit palvelevat arkkitehtuuria ja arkkitehtuuri palvelee ihmistä.

Arkkitehdin tehtävä kehittyy, mutta ei katoa

Vaikka perinteisestä arkkitehtisuunnittelun kokonaisuudesta irtautuu kaiken aikaa yhä uusia erikoistuneita suunnittelualoja, kuten palotekninen suunnittelu, esteettömyyssuunnittelu, akustiikkasuunnittelu, pihasuunnittelu tai sisustussuunnittelu, säilyy arkkitehtisuunnittelun ydin jakamattomana.
Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan ammattikuntaa, joka kaiken kehityksen keskellä pitää katseen pallossa ja huolehtii ensisijaisesti siitä, että rakennettu ympäristö kokonaisuutena edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia.

Tässä jatkuvassa kehityksessä toimimme myös me, Luovaus Arkkitehdit. Tervetuloa uusille sivuillemme tutustumaan meihin ja palveluihimme!

Palvelut